Nollakorkoinen laina omalle osakeyhtiölle

[Inacap]

Onko juridisesti mitään väärää antaa nollakorkoinen laina omalle osakeyhtiölle? Onko laina-ajasta säädetty mitään eli saako laina olla vaikka 10 vuoden mittainen? Olen löytänyt tietoa ainoastaan liittyen liian suuriin korkoihin, jotka tietyissä tilanteissa tulkitaan laittomiksi.

[Uitto]

Onko juridisesti mitään väärää antaa nollakorkoinen laina omalle osakeyhtiölle? Onko laina-ajasta säädetty mitään eli saako laina olla vaikka 10 vuoden mittainen? Olen löytänyt tietoa ainoastaan liittyen liian suuriin korkoihin, jotka tietyissä tilanteissa tulkitaan laittomiksi.

Näin ainakin me olemme toimineet. En keksi mikä siinä olisi väärin?


Toinen asia onkin sitten se, että onko raha järkevämpää laittaa SVOPpiin vai antaa velkana. Itse tosiaan olen yrityksissä toiminut velalle, mutta juuri sain vinkkiä, että SVOP sijoitus olisi parempi, koska se nostaa omaa pääomaa ja sitäkautta matalammin verotettujen osinkojen määrää. Nykyisin kait SVOP-sijoituksen saa palauttaa veroitta 10 vuoden sisällä sijoituksesta?

Onko tähän asiaan kenelläkään mitään kommentoitavaa, mielipiteitä?

[viima]

SVOPiin sijoittamisessa kannattaa muistaa se, että jos/kun sieltä jaetaan osinkoja tai palautetaan pääomia, maksetaan ne aina aina tasapuolisesti kaikille osakkaille. SVOPiin sijoitettu pääoma ei siis ole korvamerkittyä jollekin/joillekin osakkaille, toisin esim osakkaan antama laina.

Käytännössä tällä on merkitystä tilanteessa jos yhtiössä on kaksi tai useampi osakas ja vain yksi osakas antaa yhtiölle SVOPiin sijoituksen tai jos SVOPiin sijoituksen jälkeen yhtiöön tulee uusia osakkaita. Kun osinkoa tai pääomia maksetaan/palautetaan osakkaille, menee tämä osinko/palautus myös niille osakkaille jotka eivät ole sijoitusta tehneet.

[myokymia]

SVOPiin sijoittamisessa kannattaa muistaa se, että jos/kun sieltä jaetaan osinkoja tai palautetaan pääomia, maksetaan ne aina aina tasapuolisesti kaikille osakkaille. SVOPiin sijoitettu pääoma ei siis ole korvamerkittyä jollekin/joillekin osakkaille, toisin esim osakkaan antama laina.

Käytännössä tällä on merkitystä tilanteessa jos yhtiössä on kaksi tai useampi osakas ja vain yksi osakas antaa yhtiölle SVOPiin sijoituksen tai jos SVOPiin sijoituksen jälkeen yhtiöön tulee uusia osakkaita. Kun osinkoa tai pääomia maksetaan/palautetaan osakkaille, menee tämä osinko/palautus myös niille osakkaille jotka eivät ole sijoitusta tehneet.

Tämän voi toki kiertää esim osakassopimuksella. Kohdennettu SVOP-palautushan on toki osakeyhtiölain näkökulmasta mahdollista kaikkien osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Käytännön tasolla jos on kaksi omistajaa ja vain toinen tekee SVOP-sijoituksen, vaatisin sijoituksen tekijänä, että tekisimme osakassopimuksen, jolla sovitaan että palautusvaiheessa pääomat palautetaan siinä suhteessa kuin sijoituskin on tehty. Osakassopimus ei tietenkään koske yhtiöön mahdollisesti myöhemmin tulevia omistajia, elleivät myös he allekirjoita osakassopimusta.

Myös osinkojen osalta voidaan yhtiöjärjestyksellä muuttaa lähtökohtaa, jossa kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Eri osakesarjoille voidaan määrätä erilainen oikeus osinkoon (esim työpanososinko, joka on hyvin yleistä lääkäri- / asianajotoimistoissa).

[viima]

SVOPiin sijoittamisessa kannattaa muistaa se, että jos/kun sieltä jaetaan osinkoja tai palautetaan pääomia, maksetaan ne aina aina tasapuolisesti kaikille osakkaille. SVOPiin sijoitettu pääoma ei siis ole korvamerkittyä jollekin/joillekin osakkaille, toisin esim osakkaan antama laina.

Käytännössä tällä on merkitystä tilanteessa jos yhtiössä on kaksi tai useampi osakas ja vain yksi osakas antaa yhtiölle SVOPiin sijoituksen tai jos SVOPiin sijoituksen jälkeen yhtiöön tulee uusia osakkaita. Kun osinkoa tai pääomia maksetaan/palautetaan osakkaille, menee tämä osinko/palautus myös niille osakkaille jotka eivät ole sijoitusta tehneet.

Tämän voi toki kiertää esim osakassopimuksella. Kohdennettu SVOP-palautushan on toki osakeyhtiölain näkökulmasta mahdollista kaikkien osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Käytännön tasolla jos on kaksi omistajaa ja vain toinen tekee SVOP-sijoituksen, vaatisin sijoituksen tekijänä, että tekisimme osakassopimuksen, jolla sovitaan että palautusvaiheessa pääomat palautetaan siinä suhteessa kuin sijoituskin on tehty. Osakassopimus ei tietenkään koske yhtiöön mahdollisesti myöhemmin tulevia omistajia, elleivät myös he allekirjoita osakassopimusta.

Myös osinkojen osalta voidaan yhtiöjärjestyksellä muuttaa lähtökohtaa, jossa kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Eri osakesarjoille voidaan määrätä erilainen oikeus osinkoon (esim työpanososinko, joka on hyvin yleistä lääkäri- / asianajotoimistoissa).

Tokihan osakkaat pystyvät keskenään sopimaan vaikka mitä, mutta verottajan näkökulmasta tilanne on toinen. Pahimmillaan (?) voi osingon saaja joutua maksaa lahjaveron siitä osasta osinkoa, joka verottajan näkemyksen mukaan olisi kuulunutkin jollekin toiselle osakkaalle. Mutta kuten sanoitkin, tätä voidaan kiertää esim erilajisilla osakkeilla joilla on eri oikeus osinkoon.

Tähän osakassopimus vs SVOP muistaakseni on menossa oikeustapaus, mutta tämän hetkisen säännöstön mukaan pelkkä osakassopimus ei verottajan kannan mukaan riitä.

[myokymia]

Tähän osakassopimus vs SVOP muistaakseni on menossa oikeustapaus, mutta tämän hetkisen säännöstön mukaan pelkkä osakassopimus ei verottajan kannan mukaan riitä.

Viittaatko tähän KHO:n ratkaisuun? http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuos ... /201602886

Sen mukaan osakassopimus on riittävä, jotta SVOPin osuutta ei oteta huomioon lahjaveroa laskettaessa, kun lahjan antaja pidättää oikeuden SVOP:iin. (ratkaisu noin yksinkertaistetusti).

"Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian.

Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja toimitettu verotus kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi."