Apua kirjanpitoon liittyvissä asioissa.
https://kirjanpitofoorumi.com/
Omavaraisuusaste näillä luvuilla on 37,5 %, mikä ei mielestäni vielä kovin heikko ole, vaikkei kovin hyväkään. Tilikauden voittojakin löytyy sentään 6 M€, joten jonkinlaista kannattavuutta kuitenkin on (ainakin ollut). Rasittaako osingonjako kertyneitä voittovaroja tai osaatko sanoa, miltä ajalta voitot ovat kertyneet tai onko suunta ylös- vai alaspäin?seppov kirjoitti:Oma pääoma yhteensä 45 M€ ( osakepääoma 4,5 M€ , Ylikurssir. 35 M€ , Tilikausien voitot 6 M€)
Vieras pääoma yhteensä 74 M€
Taseen loppusumma 120 M€
Leasing ei ole ihan vahvinta alaani, joten jos joku muu tietää tarkemmin, voisi tarkentaa tai korjata. Mutta riippuen yhtiön tilinpäätöstavoista leasingit voidaan esittää parilla eri tavalla. Sehän onkin vähän hassua, että vaikka olisi esim. 10 vuoden leasing-sopimus, tulevista velvoitteista ei välttämättä tule euroakaan näkyviin taseeseen, vaan pelkästään liitetiedoissa olisi syytä kertoa, että yhtiö on sitoutunut tällaiseen järjestelyyn. Jos menneet leasing-maksut on jäänyt maksamatta, pitäisi ne tosin näkyä velkana. Vuosittaiset leasing-maksut kuuluvat tällä tavalla käsiteltäessä tuloslaskeman muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos leasingit käsitellään niin kutsutun rahoitusleasingin tavoin, on hankittu kone/ kalusto tms. merkitty taseen vastaavaksi, ja siitä tehdään joka vuosi poistot. Poistojen ylittävä osuus leasing-maksuista (ikään kuin rahoitusosuus) menee tuloslaskelman rahoituskuluihin. Oli tapa kumpi tahansa, pitäisi tulosvaikutus olla täsmälleen sama.seppov kirjoitti:Huomioitavaa on vielä se, että leasingvelat/vastuut, jotka eivät taseessa näy, ovat yhteensä n. 60 M€ : käsittääkseni jos ne rehellisesti ilmoitettaisiin ,nousisi Vieras Pääoma ja Taseen loppusumma 60 M€.
Onhan tuossa kieltämättä reilusti velkaa/ tulevia velvoitteita, mutta sehän on täysin velanantajan päätettävissä, kuinka paljon sitä velkaa myönnetään. Kyllähän siinä konkurssiriski kasvaa, kun vieras pääoma kasvaa liian suureksi, mutta tämä näkyy ehkä korkokuluissa (?). Toki jos maksaja joka tapauksessa löytyy kuntalaisista, on näinkin suuri velkaantumisaste ehkä ihan ymmärrettävää. Totuus kuitenkin on, että ei sitä hommaa kannata ikuisesti velkarahalla rahoittaa, vaan kyllä mielestäni oma tulorahoitus on kaiken A ja O ja sillä se liiketoiminnan paremmuus mitataan.seppov kirjoitti:Jos ihmettelet , miten se on saanut tuollaiset velkavastuut aikaan ( yht. n. 130 M€, selitys on se, että kaupunki eli me kuntalaiset takaamme valtuuston kautta jokaisen velka/leasingsopimuksen : varma maksaja vaikka velkaa olisi taivaaseen saakka.
Lopuksi päästään varsinaiseen kysymykseesi: en näe tilannetta mitenkään katastrofaalisena, mutta täytyy huomata, että velkaa on reilusti ja sillä on varmasti aika suuri tulosvaikutus. Pitäsi myös päästä arvioimaan millainen vipuvaikutus velalla on, eli parantaako se tulosta enemmän kuin mitä velan ottaminen kustantaa.seppov kirjoitti:minun käsityksen mukaan tuo ko . yhtiö on totaalisesti kuralla?
Tuo sana "rehellisesti" pistää hieman silmään, koska se on ihan laillista, ettei tulevia leasing-vastuita tarvitse esittää muualla kuin liitetiedoissa. Eihän esimerkiksi myöskään tulevia toimitilojen vuokria esitetä taseessa. On vain tilinpäätöksen analysoijan tehtävä ymmärtää, että 60 miljoonaa tulee tulevina vuosina häviämään johonkin leasing-maksujen muodossa. Sinänsä vertaus velkaan on jotakuinkin oikean suuntainen, vaikka teknisesti onkin kyse eri asiasta, ja tosiaan omavaraisuusaste olisi huomattavasti heikompi, jos tämä summa olisi velkaa.seppov kirjoitti:1. Jos taseeseen rehellisesti lisättäisiin 60 M€:n leasingvastuut ( joita ei siis yksiselitteisesti ole liitetty, vain liitetiedoissa, härskeimmät sopimukset ovat 15 vuoden pituisia ja diilin päätyttyä on vielä kymmeniä miljoonia "takaisinostositoumuksia" ) , käsittääkseni omavaraisuusaste romahtaa?
En ihan ymmärrä, miksi ylikurssirahasto pitäisi jättää huomioimatta. Kuten aiemmassa viestissäni koitin selostaa, on kyse osakepääomaan verrattavasta erästä. Nykyisen osakeyhtiölain mukaan summa merkittäisiin todennäköisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Miksei tätä sitten laskettaisi mukaan?seppov kirjoitti:2. Toinen omavaraisuuden romahduttaja olisi tuon kuntalaisten rahoista maksetun 35 miljoonan euron "Ylikurssirahaston" huomiotta jättäminen ?
Totuushan on, että Suomen kirjanpitolainsäädäntö (vs. IFRS vs. USGAAP) sallii melko paljon harkintavaltaa johdolle eri tuloksenjärjestelykeinoissa. Mutta jos vuosikymmen on jo tehty n. 3 M€ tulosta per vuosi, uskoisin että yritys myöskin tosiasiallisesti pystyy jotakuinkin tuollaista tulosta tekemään. Kunta varmasti painostaa jakamaan reilut osingot ulos oman budjettinsa takia, vaikka se ei liiketoiminnallisesti olisikaan järkevin vaihtoehto.seppov kirjoitti:3. Firma on " näyttänyt" n. kolmen miljoonan tulosta vuosikymmenen , jakanut kaupungille n. 2-3 miljoonaa osinkoa. Liikevaihto ja " näytetty voitto" on pysynyt vuosikymmenen lähes samana , mutta velkaantumisvauhti on ollut noin viisi miljoonaa euroa per vuosi.
