Moi!
Yleisohjeessa sanotaan:
1. "Suoritettavan ja vähennettävän veron tilien bruttosaldoja käsitellään omilla pääkirjatileillään.
Kuukausittain tilitettävän arvonlisäveron määrä on suoritettavan ja vähennettävän veron nettosumma. Ne eivät ole erillisiä ja itsenäisiä velka- tai saatavaeriä. Tämän johdosta taseen eri puolille ei erikseen kirjata suoritettavasta arvonlisäverosta velkaa ja vähennettävästä arvonlisäverosta saamista."
2. "Tällöinkin on huomattava, että jos yhtäältä tilikauden viimeistä edeltävän kuukauden tilitettävä arvonlisävero on velkaa valtiolle ja toisaalta viimeisen kuukauden tilitettävä vero on saaminen valtiolta, esitetään erät erillisinä veloissa ja saamisissa luonteensa mukaisesti.
Näin tulee menetellä, koska kyseisiä eriä ei niiden syntymisjärjestyksen johdosta voida netottaa, vaan velka tulee maksaa verokaudelta lasketun määränsä mukaisena."
Tämän 2. osan suhteen tilanne on 2008 tehdyn yleisohjeen jälkeen muuttunut sikäli, että nykyisin verotilillä voi käyttää päättyneen kauden ALV-saatavaa päättynyttä kautta edeltäneen kauden ALV-velan hyvitykseksi tekemällä ilmoituksen heti päättyneen kauden jälkeen ennen seuraavaa eräpäivää ja käyttämällä toimintoa "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen". Tällöin nuo ALV-tapahtumat käsitellään samana eräpäivänä siten, että ilmoitetut saatavat vähennetään päättynyttä kautta edeltäneellä kaudella syntyneestä velasta, ja maksettavaksi (tai palautettavaksi) jää näiden välinen erotus samalla eräpäivällä.
Tässä verotilin ominaisuutta hyväksi käyttävässä tilanteessa näitä yhdistettyjä eriä ei kuitenkaan tarvinne käsitellä itsenäisinä velka-tai saatavaerinä, vaan niiden suhteen voinee noudattaa 1. kohdassa mainittua. Tilinpäätöksen erittelyissä eritellään sitten kyseiset erät. Tilinpäätöksessä toki huomioidaan, mikäli verotililtä tässä tapauksessa onkin tulossa palautettavaa tuona kyseisenä eräpäivänä, jolloin se käsitellään tilinpäätöksessä saamisena.
Esimerkki:
Marraskuun syntynyt verotilivelka 500 euroa. (yleinen eräpäivä 12.1.)
Joulukuun syntynyt verotilisaaminen 300 euroa. (yleinen eräpäivä 12.2.)
Joulukuun arvonlisäveroilmoitus tehdään jo 5.1. käyttäen "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen" -toimintoa.
Seuraavana yleisenä eräpäivänä maksettavaksi jää: Marraskuun verotilivelka 500 euroa - Joulukuun verotilisaaminen 300 euroa = 200 euroa.
Tilinpäätöksessä taseessa näkyy Verotilivelka (ALV-velka) 200 muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Tilinpäätöksen erittelyssä:
Arvonlisäverovelka
verotilivelka marraskuu 500
verotilisaaminen joulukuu -300
200
[NOTE] Sen verran vielä lisään, että tilanne toki monimutkaistuu huomattavasti siinä vaiheessa, jos tuon verotilin tapahtumiin sisältyy myös muita kuin arvonlisäveron tapahtumia (esim. työnantajasuorituksia). Silloin voi olla helpoin tilinpäätöksessä käsitellä kutakin kausittaista erää erikseen.
Andy kirjoitti:peet kirjoitti:
Eli pitäisikö tuo sekasotku nyt sitten tulkita niin että jos toiseksi viimeiseltä kuukaudelta ei ole arvonlisäverovelkaa niin silloin yhdistetään mutta muutoin ei?
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että marraskuun alv-velkaa ei voi kuitata sillä, jos joulukuulta on alv-saamista.
Otetaan käytännön esimerkki, koska väärinkäsityksen vaara on muuten olemassa:
Esimerkki 1:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €
Joulukuussa ei ole tapahtumia.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisävelkaa, joka esitetään lyhytaikaisissa veloissa. Saamisia ei ole.
Esimerkki 2:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €.
Joulukuussa yritys ostaa hyödykkeen ja siitä tulee hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 100 €.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisäverovelkaa ja 100 € arvonlisäverosaamisia, jotka pitää esittää erillään toisistaan taseessa.
