Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset velat
Tilinpäätös tehty ja veroilmoituksen täyttö menossa. Yksi epäselvä kohta kuitenkin on:
Arvonlisäverovelkaa on tilittämättä Verotilille kauden 2011 päätteeksi, ja se sijaitsee taseessa vieraana pääomana. Mutta, kuuluuko tämä arvonlisäverovelka kirjata veroilmoituksen varallisuuslaskelmassa elinkeinotoiminnan velkojen lyhytaikaisiin velkoihin (kohta 749)? (Jos vastaus on ei, kaipaisin siihen lyhyet perustelut.)
Yritin tavata tätä verohallinnon ohjeista sekä kirjanpitolaista (luku 5, momentti 18), mutta en kyllä tullut yhtään viisaammaksi. Nettihaut eivät nekään tuottaneet sen parempaa lopputulosta.
Osaiskos joku täällä kertoa?
Arvonlisäverovelkaa on tilittämättä Verotilille kauden 2011 päätteeksi, ja se sijaitsee taseessa vieraana pääomana. Mutta, kuuluuko tämä arvonlisäverovelka kirjata veroilmoituksen varallisuuslaskelmassa elinkeinotoiminnan velkojen lyhytaikaisiin velkoihin (kohta 749)? (Jos vastaus on ei, kaipaisin siihen lyhyet perustelut.)
Yritin tavata tätä verohallinnon ohjeista sekä kirjanpitolaista (luku 5, momentti 18), mutta en kyllä tullut yhtään viisaammaksi. Nettihaut eivät nekään tuottaneet sen parempaa lopputulosta.
Osaiskos joku täällä kertoa?
Re: Lyhytaikaiset velat
Hei!
Verottajan täyttöohjeessa todetaan näin (tämän kyllä luit jo varmaan itsekin):
Eli voit merkitä arvonliväverovelan kyseiseen kohtaan.
Verottajan täyttöohjeessa todetaan näin (tämän kyllä luit jo varmaan itsekin):
Ilmeisesti tuossa hämää tuo kohta laskennallisista veroveloista? Ne eivät liity arvonlisäveroon, vaan ovat harvinaisempia, jaksotuseroista johtuvia verovelkoja. Sellainen voi syntyä esimerkiksi jos tuloslaskelmaan merkitään tuotto aikaisemmalla tilikaudella kuin milloin se tuloutetaan verotuksessa.Merkitkää kohtaan 749 kaikki elinkeinotoiminnan lyhytaikaiset velat. Velkaa pidetään lyhytaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa.
Kun nettovarallisuutta lasketaan, kirjanpitolain 5. luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana.
Eli voit merkitä arvonliväverovelan kyseiseen kohtaan.
Re: Lyhytaikaiset velat
Nojuu tuon juurikin luin, ja sen pohjalta päädyin tavaamaan sitä kirjanpitolakia, joka taas ei minun ymmärryksellä avannut yhtään enempää sitä mikä tuo laskennallinen verovelka on (olit oikeassa, juuri se tuossa hämäsi).Andy kirjoitti:Hei!
Verottajan täyttöohjeessa todetaan näin (tämän kyllä luit jo varmaan itsekin):
Ilmeisesti tuossa hämää tuo kohta laskennallisista veroveloista? Ne eivät liity arvonlisäveroon, vaan ovat harvinaisempia, jaksotuseroista johtuvia verovelkoja. Sellainen voi syntyä esimerkiksi jos tuloslaskelmaan merkitään tuotto aikaisemmalla tilikaudella kuin milloin se tuloutetaan verotuksessa.Merkitkää kohtaan 749 kaikki elinkeinotoiminnan lyhytaikaiset velat. Velkaa pidetään lyhytaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa.
Kun nettovarallisuutta lasketaan, kirjanpitolain 5. luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana.
Eli voit merkitä arvonliväverovelan kyseiseen kohtaan.
Mutta nyt asia on harvinaisen selvä, kiitoksia oikein paljon!
Re: Lyhytaikaiset velat
KIITOS vastauksesta! Tätä olen minäkin jo 6 vuotta miettinyt, kun niin kauan olen alv-velan aina tuohon kohtaan vähän aralla mielellä lisännyt, mutta oikein siis on mennyt...
Re: Lyhytaikaiset velat
Oy:n/Lomakkeen 6B kohdalla nuo tulevat ilmeisestikin vastaavasti kohtaan 461 mutta tulevatko ne lisäksi mukaan myös kohtaan 458/muut velat?xsamix kirjoitti:Arvonlisäverovelkaa on tilittämättä Verotilille kauden 2011 päätteeksi, ja se sijaitsee taseessa vieraana pääomana. Mutta, kuuluuko tämä arvonlisäverovelka kirjata veroilmoituksen varallisuuslaskelmassa elinkeinotoiminnan velkojen lyhytaikaisiin velkoihin (kohta 749)?
Ja jos on sekä alv-saamisia että velkoja niin merkitäänkö saamiset erikseen kohtaan 423/muut saamiset vai vain yhteenlaskettu summa joko saamisiin tai velkoihin?
Ja pitäisikö saamiset ja velat muutoinkin olla tilinpäätöksessä erikseen molemmat vai vain yhteissumma jommalla kummalla puolella?
Re: Lyhytaikaiset velat
Kyllä, eli arvonlisäverovelka näkyy mielestäni molemmissa kohdissa. Kohta 461:hän on lyhytaikaisten velkojen yhteissumma.peet kirjoitti: Oy:n/Lomakkeen 6B kohdalla nuo tulevat ilmeisestikin vastaavasti kohtaan 461 mutta tulevatko ne lisäksi mukaan myös kohtaan 458/muut velat?
Saamiset pidetään tilinpäätöksessä erillään veloista, eli saamisiin merkitään jos on alv-palautuksia tulossa ja velkoihin jos on maksamatonta alvia. Niitä ei voi ns. netottaa, koska niillä on eri maksupäivät.peet kirjoitti: Ja jos on sekä alv-saamisia että velkoja niin merkitäänkö saamiset erikseen kohtaan 423/muut saamiset vai vain yhteenlaskettu summa joko saamisiin tai velkoihin?
Erillään, siksi niille on molemmille omat kohtansa eikä vain yhteistä "netto"-kohtaa.peet kirjoitti: Ja pitäisikö saamiset ja velat muutoinkin olla tilinpäätöksessä erikseen molemmat vai vain yhteissumma jommalla kummalla puolella?
Re: Lyhytaikaiset velat
Kiitokset vastauksesta. Tämäkin asia on sitten näemmä muuttunut aiemmasta kun vuodelta 2000 olevassa ohjeessa nuo käsketään erotella vain tase-erittelyssä:Andy kirjoitti: Saamiset pidetään tilinpäätöksessä erillään veloista, eli saamisiin merkitään jos on alv-palautuksia tulossa ja velkoihin jos on maksamatonta alvia. Niitä ei voi ns. netottaa, koska niillä on eri maksupäivät.
http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.n ... A4vero.pdf
Ja uudemmassa korvaavassa asia esitetään näin:Vaikka arvonlisäverovelka ja -saaminen yhdistetään tilinpäätöstä laadittaessa ja taseeseen merkitään vain niiden erotus, on tase-erittelyissä eriteltävä se, minkä kuukausien tilitettävistä veroista (positiivinen tai negatiivinen vero) taseessa esitettävä velka tai saaminen on syntynyt.
http://www.edilex.fi/virallistieto/kilaohje/alvkirj3
Eli pitäisikö tuo sekasotku nyt sitten tulkita niin että jos toiseksi viimeiseltä kuukaudelta ei ole arvonlisäverovelkaa niin silloin yhdistetään mutta muutoin ei?Tilinpäätöksessä suoritettava ja vähennettävä arvonlisävero yhdistetään ja taseeseen merkitään niiden erotus tilitettävänä arvonlisäverona. Sikäli kun kysymys on velasta, tämä erä merkitään taseeseen muiden (lyhytaikaisten) velkojen ryhmään (KILA lausunto 1561/1999) ja saaminen vastaavasti muiden (lyhytaikaisten) saamisten ryhmään.
Tilinpäätöstä laadittaessa on kuitenkin huomattava, että jos yhtäältä tilikauden viimeistä edelliseltä kuukaudelta on syntynyt arvonlisäverovelka ja toisaalta viimeiseltä kuukaudelta saatava, esitetään erät erillisinä veloissa ja saatavissa luonteensa mukaisesti. Näin tulee menetellä, koska kyseisiä eriä ei niiden syntymisjärjestyksen johdosta voida netottaa, vaan velka tulee maksaa eräpäivänään ja määränsä mukaisena.
Re: Lyhytaikaiset velat
Menikö täydennettävät tuloverot (tuloverovelka, ennakontäydennys) muuten tuohon samaiseen 458/muut velat kohtaan? Vai 457/siirtovelat (jollaisena sen käsittääkseni kuuluu olla tilinpäätöksessä)?
Re: Lyhytaikaiset velat
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että marraskuun alv-velkaa ei voi kuitata sillä, jos joulukuulta on alv-saamista.peet kirjoitti:
Eli pitäisikö tuo sekasotku nyt sitten tulkita niin että jos toiseksi viimeiseltä kuukaudelta ei ole arvonlisäverovelkaa niin silloin yhdistetään mutta muutoin ei?
Otetaan käytännön esimerkki, koska väärinkäsityksen vaara on muuten olemassa:
Esimerkki 1:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €
Joulukuussa ei ole tapahtumia.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisävelkaa, joka esitetään lyhytaikaisissa veloissa. Saamisia ei ole.
Esimerkki 2:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €.
Joulukuussa yritys ostaa hyödykkeen ja siitä tulee hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 100 €.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisäverovelkaa ja 100 € arvonlisäverosaamisia, jotka pitää esittää erillään toisistaan taseessa.
Re: Lyhytaikaiset velat
Suurkiitos asian havainnollistamisesta! Edelleen tosin ihmettelen mitä hyötyä siitä on oikeasti että nuo ovat taseessa erikseen kun itse summathan kait vain ympätään muutenkin muiden velkojen/saamisten otsikoiden sisälle ja siten on vaikea nähdä että tuo erottelu nyt kauheasti muuttaisi taloustilanteen hahmottamista. Tase-erittelyssähän nuo ovat joka tapauksessa tarkemmin.
Kuinkas muuten tuo ylempi kysymys tuloveroista, onko se muille kuin minulle selvempää mihin kohtaan (458,457) tuo tulee?
Kuinkas muuten tuo ylempi kysymys tuloveroista, onko se muille kuin minulle selvempää mihin kohtaan (458,457) tuo tulee?
Re: Lyhytaikaiset velat
Minulle verottaja sanoi että alv-velat voi laittaa (457) siirtovelkoihin, mutta ehkä joku toinen verottaja olisi neuvonut (458) muut velat .Andy kirjoitti:Kyllä, eli arvonlisäverovelka näkyy mielestäni molemmissa kohdissa. Kohta 461:hän on lyhytaikaisten velkojen yhteissumma.peet kirjoitti: Oy:n/Lomakkeen 6B kohdalla nuo tulevat ilmeisestikin vastaavasti kohtaan 461 mutta tulevatko ne lisäksi mukaan myös kohtaan 458/muut velat?
Re: Lyhytaikaiset velat
Moi!
Yleisohjeessa sanotaan:
1. "Suoritettavan ja vähennettävän veron tilien bruttosaldoja käsitellään omilla pääkirjatileillään. Kuukausittain tilitettävän arvonlisäveron määrä on suoritettavan ja vähennettävän veron nettosumma. Ne eivät ole erillisiä ja itsenäisiä velka- tai saatavaeriä. Tämän johdosta taseen eri puolille ei erikseen kirjata suoritettavasta arvonlisäverosta velkaa ja vähennettävästä arvonlisäverosta saamista."
2. "Tällöinkin on huomattava, että jos yhtäältä tilikauden viimeistä edeltävän kuukauden tilitettävä arvonlisävero on velkaa valtiolle ja toisaalta viimeisen kuukauden tilitettävä vero on saaminen valtiolta, esitetään erät erillisinä veloissa ja saamisissa luonteensa mukaisesti. Näin tulee menetellä, koska kyseisiä eriä ei niiden syntymisjärjestyksen johdosta voida netottaa, vaan velka tulee maksaa verokaudelta lasketun määränsä mukaisena."
Tämän 2. osan suhteen tilanne on 2008 tehdyn yleisohjeen jälkeen muuttunut sikäli, että nykyisin verotilillä voi käyttää päättyneen kauden ALV-saatavaa päättynyttä kautta edeltäneen kauden ALV-velan hyvitykseksi tekemällä ilmoituksen heti päättyneen kauden jälkeen ennen seuraavaa eräpäivää ja käyttämällä toimintoa "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen". Tällöin nuo ALV-tapahtumat käsitellään samana eräpäivänä siten, että ilmoitetut saatavat vähennetään päättynyttä kautta edeltäneellä kaudella syntyneestä velasta, ja maksettavaksi (tai palautettavaksi) jää näiden välinen erotus samalla eräpäivällä.
Tässä verotilin ominaisuutta hyväksi käyttävässä tilanteessa näitä yhdistettyjä eriä ei kuitenkaan tarvinne käsitellä itsenäisinä velka-tai saatavaerinä, vaan niiden suhteen voinee noudattaa 1. kohdassa mainittua. Tilinpäätöksen erittelyissä eritellään sitten kyseiset erät. Tilinpäätöksessä toki huomioidaan, mikäli verotililtä tässä tapauksessa onkin tulossa palautettavaa tuona kyseisenä eräpäivänä, jolloin se käsitellään tilinpäätöksessä saamisena.
Esimerkki:
Marraskuun syntynyt verotilivelka 500 euroa. (yleinen eräpäivä 12.1.)
Joulukuun syntynyt verotilisaaminen 300 euroa. (yleinen eräpäivä 12.2.)
Joulukuun arvonlisäveroilmoitus tehdään jo 5.1. käyttäen "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen" -toimintoa.
Seuraavana yleisenä eräpäivänä maksettavaksi jää: Marraskuun verotilivelka 500 euroa - Joulukuun verotilisaaminen 300 euroa = 200 euroa.
Tilinpäätöksessä taseessa näkyy Verotilivelka (ALV-velka) 200 muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Tilinpäätöksen erittelyssä:
Arvonlisäverovelka
verotilivelka marraskuu 500
verotilisaaminen joulukuu -300 200
[NOTE] Sen verran vielä lisään, että tilanne toki monimutkaistuu huomattavasti siinä vaiheessa, jos tuon verotilin tapahtumiin sisältyy myös muita kuin arvonlisäveron tapahtumia (esim. työnantajasuorituksia). Silloin voi olla helpoin tilinpäätöksessä käsitellä kutakin kausittaista erää erikseen.
Yleisohjeessa sanotaan:
1. "Suoritettavan ja vähennettävän veron tilien bruttosaldoja käsitellään omilla pääkirjatileillään. Kuukausittain tilitettävän arvonlisäveron määrä on suoritettavan ja vähennettävän veron nettosumma. Ne eivät ole erillisiä ja itsenäisiä velka- tai saatavaeriä. Tämän johdosta taseen eri puolille ei erikseen kirjata suoritettavasta arvonlisäverosta velkaa ja vähennettävästä arvonlisäverosta saamista."
2. "Tällöinkin on huomattava, että jos yhtäältä tilikauden viimeistä edeltävän kuukauden tilitettävä arvonlisävero on velkaa valtiolle ja toisaalta viimeisen kuukauden tilitettävä vero on saaminen valtiolta, esitetään erät erillisinä veloissa ja saamisissa luonteensa mukaisesti. Näin tulee menetellä, koska kyseisiä eriä ei niiden syntymisjärjestyksen johdosta voida netottaa, vaan velka tulee maksaa verokaudelta lasketun määränsä mukaisena."
Tämän 2. osan suhteen tilanne on 2008 tehdyn yleisohjeen jälkeen muuttunut sikäli, että nykyisin verotilillä voi käyttää päättyneen kauden ALV-saatavaa päättynyttä kautta edeltäneen kauden ALV-velan hyvitykseksi tekemällä ilmoituksen heti päättyneen kauden jälkeen ennen seuraavaa eräpäivää ja käyttämällä toimintoa "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen". Tällöin nuo ALV-tapahtumat käsitellään samana eräpäivänä siten, että ilmoitetut saatavat vähennetään päättynyttä kautta edeltäneellä kaudella syntyneestä velasta, ja maksettavaksi (tai palautettavaksi) jää näiden välinen erotus samalla eräpäivällä.
Tässä verotilin ominaisuutta hyväksi käyttävässä tilanteessa näitä yhdistettyjä eriä ei kuitenkaan tarvinne käsitellä itsenäisinä velka-tai saatavaerinä, vaan niiden suhteen voinee noudattaa 1. kohdassa mainittua. Tilinpäätöksen erittelyissä eritellään sitten kyseiset erät. Tilinpäätöksessä toki huomioidaan, mikäli verotililtä tässä tapauksessa onkin tulossa palautettavaa tuona kyseisenä eräpäivänä, jolloin se käsitellään tilinpäätöksessä saamisena.
Esimerkki:
Marraskuun syntynyt verotilivelka 500 euroa. (yleinen eräpäivä 12.1.)
Joulukuun syntynyt verotilisaaminen 300 euroa. (yleinen eräpäivä 12.2.)
Joulukuun arvonlisäveroilmoitus tehdään jo 5.1. käyttäen "palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen" -toimintoa.
Seuraavana yleisenä eräpäivänä maksettavaksi jää: Marraskuun verotilivelka 500 euroa - Joulukuun verotilisaaminen 300 euroa = 200 euroa.
Tilinpäätöksessä taseessa näkyy Verotilivelka (ALV-velka) 200 muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Tilinpäätöksen erittelyssä:
Arvonlisäverovelka
verotilivelka marraskuu 500
verotilisaaminen joulukuu -300 200
[NOTE] Sen verran vielä lisään, että tilanne toki monimutkaistuu huomattavasti siinä vaiheessa, jos tuon verotilin tapahtumiin sisältyy myös muita kuin arvonlisäveron tapahtumia (esim. työnantajasuorituksia). Silloin voi olla helpoin tilinpäätöksessä käsitellä kutakin kausittaista erää erikseen.
Andy kirjoitti:Se tarkoittaa käytännössä sitä, että marraskuun alv-velkaa ei voi kuitata sillä, jos joulukuulta on alv-saamista.peet kirjoitti:
Eli pitäisikö tuo sekasotku nyt sitten tulkita niin että jos toiseksi viimeiseltä kuukaudelta ei ole arvonlisäverovelkaa niin silloin yhdistetään mutta muutoin ei?
Otetaan käytännön esimerkki, koska väärinkäsityksen vaara on muuten olemassa:
Esimerkki 1:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €
Joulukuussa ei ole tapahtumia.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisävelkaa, joka esitetään lyhytaikaisissa veloissa. Saamisia ei ole.
Esimerkki 2:
Yritykselle kertyy marraskuussa 50 € myyntien maksettavaa arvonlisäveroa
Lisäksi marraskuussa on hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 10 €.
Joulukuussa yritys ostaa hyödykkeen ja siitä tulee hankintojen vähennettävää arvonlisäveroa 100 €.
Tilinpäätöksessä yrityksellä on 40 € arvonlisäverovelkaa ja 100 € arvonlisäverosaamisia, jotka pitää esittää erillään toisistaan taseessa.
Viimeksi muokannut RistoJ, 19 Tammi 2013, 17:06. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Lyhytaikaiset velat
Kiitos RistoJ hyvästä ja informatiivisesta lisäyksestä!